Englannin kielen käyttäminen harrastuksissa tukee kielitaidon kehittymistä, jos harrastukseen liittyy aktiivista havainnointia, muistamista ja ongelmanratkaisua. Marja-Leena Niitemaa tarkasteli väitöstutkimuksessaan lukiolaisten englannin sanaston osaamista.
Fulbright Suomi -säätiö järjestää American Voices -seminaarin Turun yliopistossa 6.–7.10.2023 yhteistyössä Turun yliopiston englannin kielen oppiaineen ja Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskuksen koordinoiman North American Studies (NAMS) -ohjelman kanssa. Seminaari järjestetään nyt 30. kerran.
American Voices -seminaari järjestettiin jo 29. kerran 7.–8.10. Seminaari on perinteinen Fulbright Suomi -säätiön, englannin kielen oppiaineen sekä John Morton -keskuksen koordinoiman North American Studies -ohjelman järjestämä tapahtuma.
Amerikkalaiset sanomalehdet sisälsivät 1700- ja 1800-luvuilla kymmeniä tuhansia ilmoituksia, joiden avulla orjanomistajat pyrkivät saamaan kiinni heiltä paenneita henkilöitä. FM Susanna Mäkinen tutki englannin kielen alaan kuuluvassa väitöskirjassaan näiden ilmoitusten kieltä ja rakennetta. Tutkimus osoitti, että vaikka ilmoitusten peruspiirteet säilyivät melko muuttumattomina, eri alueiden välisiä eroja ja muutoksia ajan kuluessa oli löydettävissä. Monet ilmoitusten sanavalinnoista tukivat odotetusti orjuusinstituutiota ja orjanomistajien näkökulmaa.
Myöhäiskeskiajan kirjallisen kulttuuriin tekstin materiaalista ulkoasua tutkinut Aino Liira on valittu Turun yliopiston humanistitohtoriksi 2020. Valinnan tehneen emeritusprofessori Jukka Sihvosen mukaan Liiran väitöskirja on oivallinen esimerkki sellaisesta ’laajennetun filologian’ intressistä, joka Turun yliopiston englannin kielen oppiaineelle on tunnusomaista. Humanistimaistereiksi valittiin Henrik Hurme ja Joosua Lehtinen.
Englanti on nykyään tieteen valtakieli, mutta keskiajalla se oli vasta nousemassa tieteen kieleksi latinan rinnalle. Filosofian maisteri Sara Norjan väitöstutkimus osoitti, että englanti oli varteenotettava tieteen kieli jo 1400-luvun alkemiaa käsittelevissä latinasta käännetyissä teksteissä. Norja toi tutkimuksessaan kaikkien ulottuville aiemmin arkistojen kätköihin hautautuneen keskiaikaisen alkemiaa käsittelevän tekstin.
Turun yliopistossa väittelevä Timo Savela tarkasteli väitöstutkimuksessaan oppilaiden kieliin ja ilmaisun tapoihin liittyviä diskursseja varsinaissuomalaisen koulun maisemassa. Tutkimuksessa selvisi, että koulutilaa hallitsivat suomen ja englannin kielet ja että kirjallisen ilmaisun tukena käytetty kuvallinen ilmaisu väheni alakoulusta yläkouluun ja lukioon siirryttäessä.
Käännöstä ei välttämättä tehdä alkukielisestä tekstistä, vaan se voidaan tehdä myös välikielen kautta – tekstistä, joka on jo itsessään käännös. Toisinaan kääntäjä käyttää työssään useita erikielisiä versioita. Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa selvisi, että välikielinen kääntäminen on moniulotteinen, joskus usean toimijan yhteistyönä toteutettava prosessi. Tutkimuksessa selvisi myös, että koneoppiminen tarjoaa kehityskelpoisen apuvälineen välikielisten käännösten tunnistamiseen ja tutkimiseen.